Sitäpä harvoin enää tässä iässä tekee tai näkee jotakin itselleen aivan uutta. Siksipä vastasinkin innokkaasti kyllä, kun siippa ehdotti poikkeamista lammaspaimennuksen SM-kisoihin. Kisat pidettiin 7.-9.8. Halikossa, siipan entisen työkaverin Mikkola-kotitilan mailla.
Kisa oli tosiaan 3-päiväinen. Karsintakilpailujen perusteella mukaan oli valikoitu 32 kilpailijaa, jotka kaikki ajoivat kisaradan sekä perjantaina että lauantaina. Kahden päivän yhteistulosten perusteella 15 parasta pääsi sunnuntaina ajettavaan tuplahakufinaaliin. Me kävimme paikalla sunnuntai-iltapäivänä eli näimme juri tuon haastavan loppukilpailun viimeisiä osallistujia työssään. Loppukilpailussa koira haki pellolta kaksi erillistä 8 lampaan ryhmää, yhdisti ne ja kuljetti tietyn reitin läpi porttien. Loppuhuipentumassa ohjaajan tuli koiran avulla erotella laumasta 5 merkittyä lammasta ja ajaa ne aitaukseen. Suorituksen arvioi norjalainen kilpailutuomari.
Tämä oli ehkä meditatiivisin ajanviete varsin toiminnan täyteisellä lomallani. Viihdyttiinkin kauniissa maisemissa yllättävän pitkään eli melkein neljä tuntia. Istuimme ihanassa kesäsäässä, kauniissa peltomaisemassa ladon kupeella seuraamassa ohjaajan ja koiran työskentelyä. Mielestäni kaikki koirat, joita sunnuntaina näimme olivat bordercollieita, vaikka kaipa paimenkoira voi olla muun rotuinenkin? Viereisessä ladossa paikallisen koulun vanhempainyhdistys möi pientä syötävää ja kahvia.
 |
| Hän oli vasta tutustumisretkellä |
Työskentely oli kyllä maagista seurattavaa. Parhaimmillaan koira kulki kuin ajatus lauman kanssa pelkkien ohjaajan pilliin viheltämien ohjeiden perusteella. No, välillä joku koira saattoi innostua niin, että pilliin puhaltamisen lisäksi ohjaaja koetti ohjata koiraa huudoilla. "Lie down, lie down" kaikui monta kertaa kun joku koira innostui vähän liikaa eivätkä vihellysohjeet enää riittäneet...
Kaikkein vaikein osio näytti olevan se, kun ohjaajan ja koiran olisi pitänyt yhteistyössä erotella punaisella merkityt 5 lammasta laumasta erilliseen aitaukseen. Laumaa ei ole helppo hajottaa, se tuli selväksi. Monta kertaa näytti jo hyvältä, sitten joku "pässinpää" karkasi pois jo erotellusta porukasta. Usein aika loppui kesken tässä vaiheessa. Aikaa radan suorittamiseen oli näet vain 30 minuuttia.
Lisätietoa kilpailuista löytyy Suomen Paimenkoirayhdistyksen verkkosivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti