Kannattiko jonottaa puoli tuntia? : Amos Rex ja teamLab

No kyllä kannatti. Jo pelkän arkkitehtuurin takia. Vanha osa, funkkistyyliä edustava Lasipalatsi, on valmistunut vuonna 1936. Amos Rexin museon rakennustyöt ja siihen liittyvät Lasipalatsin peruskorjaustyöt alkoivat tammikuussa 2016. Rakennusprojektissa vanha Lasipalatsi ja maan alle sijoittuva taidemuseon uudisosa on nivottu hienosti yhteen.  Lasipalatsiin sijoittuvat uuden taidemuseon sisäänkäynti, myymälätilat, aulatilat ja museokonseptiin liittyvä elokuvateatteri Bio Rex (pakko päästä katsomaan sinne joku elokuva!). Myös museovieraita palvelee Amos Rexin välittömässä yhteydessä tyylikäs Cafe / Bar / Ravintola Lasipalatsi. Tässä muutama kuva näistä hienosta funkkistiloista:

Bio Rexin aula Eduskuntatalo-näkymin

Bio Rexin aitiot, siis AITIOT!

Bar Lasipalatsin eleganssia

Uudet, holvimaiset näyttelytilat löytyvät maan alta. Holvithan näkyvät Lasipalatsin tapahtuma-aukiolle kupoleina, jotka näyttivät herättävän aukion eloon ihan arkiaamunakin - kiipelijöitä ja ikkunoista kurkistelijoita riitti... Tässä kuvia katosta ja kattoikkunoista museon ala-aulassa:

Näyttelyksi Amos Rex lupailee mm. teknisesti kokeilevaa nykytaidetta. Ja kuten kaikki uutisten jonotuskuvista varmaan tietävät, Amos Rexin avajaisnäyttelystä vastaakin tokiolainen taiteiljakollektiivi teamLab digitaalisella taiteellaan. Maanantaina käydessämme jonot eivät olleet kuitenkaan niin hillittömät kuin uutiskuvista voisi päätellä.

Pidin teamLab-näyttelystä kovasti. Tilat imivät väkijoukot sisäänsä ihmeellisellä tavalla. Pimeissä saleissa pystyi vaeltamaan omiin vaikutelmiinsa vajoten ja muut ympärillä eivät häirinneet. Mielummin päinvastoin: oli ilo katsoa lasten riemua ja reaktioita taiteeseen. Juuri lapsia ajatellen oli hieno idea, että Graffiti Nature -salin teokseen saattoi osallistua värittämällä oman kuvansa. Oma lintumme ilmeisesti kohtasi kuolemansa heti skannaamisen jälkeen  "ekosysteemissä" niin nopeasti, että emme ehtineet sitä edes nähdä heijastettuna...:

Yhteistyöllä väritetty lintumme

Samainen Graffiti Nature -teos sai minut näkemään oman aviopuolison aivan "uudessa valossa", kun musta nahkatakki toimi mainiona alustana heijastuksille.  Merta ja veden liikettä kuvaavat salit teoksineen (Black Waves ja Vortex of Light Particles) taas rauhoittivat ja saivat verenpaineen laskemaan.

Jäi luottavainen olo, että Amos Rexiltä on lupa odottaa hienoja elämyksiä myös jatkossa.

Parasta juuri nyt: Nalle Puh & co

Kuva: Engl. Wikipedia

Syksyn kiireissä elimistö vaatii hyviä yöunia. Ei olisi varaa pyöriä illalla sängyssä unta odottamassa. Nyt olen keksinyt täydellisen rentoutus- ja nukahtamislääkkeen.

Joka ilta etsin Yle Areenasta uuden osan Nalle Puh -kuunnelmaa (kesto sopivasti 11 minuttia per osa). A. A. Milnen kirjoja uskollisesti seuraavien Nalle Puh- ja Nalle Puh rakentaa talon -kuunnelmien kaikki osat ovat taas elokuun lopussa tulleet kuunneltaviksi vuoden ajaksi Areenaan. Pentti Kemppaisen ohjaamassa sarjassa on kaikkiaan 35 osaa. Mahdollisuus kuunteluun kannattaa hyödyntää - tämä on parasta lasten- ja toki aikuistenkin kulttuuria, mitä ikimaailmassa Suomessa on ollut tarjolla. Kuten Areenan esittelytekstissä sanotaan: "Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen vuonna 1991 antoivat äänensä Nalle Puhille, muodostui kahden Milnen klassikkokirjan luennasta itsestään klassikko. Tätä lastenohjelmaa aikuisetkin kuuntelivat herkeämättä".

Pellonpää (voi, miten ikävä häntä tuleekaan!) antaa äänet Nalle Puhille, Ihaalle ja Nasulle, ja Väänänen hoitaa suvereenisti kertojan tointa ja kaikki muut hahmot. Näyttelijäntyö on ihan uskomattoman herkullista. Kersti Juvan suomennos on fantastinen.

Jos minä olisin diktaattori, määräisin että kaikissa Suomen lapsiperheissä pitäisi päivän päätteeksi koko perheen yhdessä kuunnella tätä kuunnelmaa. Ja kaikenikäisille suosittelen sitä muuten vaan!