Ravintolan henkilökunnalla on mukavan leppoisa, savolainen (ja huom! ei yhtään väkinäinen...) meininki. Savolaisuus ulottuu ruokalistaan asti, johon voit tutustua tästä pdf-linkistä. Koska käyn niin harvakseltaan (= muutaman vuoden välein), tilaan kyllä joka kerta nämä "Paestetut muikut Sampon tyyliin", mutta varmasti kaikki muukin on yhtä maukasta:
Ravintola on tosi vanha ja perinteinen (30-luvulta?), tämän hetken sisustus lienee jostakin 70-luvulta. On ihanaa, että on olemassa joku paikka, jota ei panna viiden vuoden välein uusiksi. Suomessa voitaisiin mielestäni yleensäkin uskoa enemmän perinteisten paikkojen vetovoimaan.
Ravintola jakaantuu ns. karvalakkipuoleen eli sisäänkäyntipuolen pubiin ja peremmällä olevaan valkoisten pöytäliinojen saliin. Tällä kertaa söimme ihan vaan pubin puolella. Paikassa on kosolti charmia, se on sellainen paikka, että jos harrastaisin ravintoloissa istuskelua ja oluen ottamista, tänne voisin unohtua lounaalta iltaan asti. Tällä kertaa ei tullut tarkistettua, vieläkö vanhanaikainen kolikkojukebox on paikoillaan - mutta minnekäs se olisi hävinnyt?
Sampo löytyy sieltä sataman suunnasta, osoitteesta Kauppakatu 13.
