Salon taidemuseo jatkaa laadukkaiden valokuvanäyttelyiden tarjoamista. Tällä kertaa esillä on Elliott Erwittin n. 150 valokuvaa vuosilta 1946-2011. Ura on todella pitkä ja 1928 syntynyt New Yorkissa asuva valokuvaaja kuvaa edelleen (!). Erwitt tuli Magnum Photos -kuvatoimiston jäseneksi Robert Capan kutsusta jo 1953.
Museolla pyörivässä dokumenttifilmissä Erwitt luonnehtii tuotantoaan "russian salad"-nimellä, vähän kaikenlaista siis... Hän on kuvannut paljon myös kaupallisille tahoille, lehtijuttuihin jne. Hän itse sanoo, että tilaustöissä on seurattava trendejä ja käytettävä viimeistä välineistöä - mutta omaan käyttöön hän kuvaa uskollisella Leica-kamerallaan. Dokumentista jäi kuva reilun kaupallisesti suuntautuneesta ammattimiehestä, joka ammattikuvauksen rinnalla harrastaa valokuvausta, tehden niitä taiteellisempia projekteja vapaa-ajallaan.
Salossa on esillä monenlaista eri vuosikymmeniltä: päivänpolitiikkaa ja yhteiskunnallisia teemoja (mm. USA:n presidenttejä, Kennedyn hautajaiset, muuttuvan Pittsburghin kuvia, itäblokin maita 60-luvulla, Castro & Che Guevara), kaupunki- ja matkakuvia kotoa ja maailmalta (mm. Pariisi ja New York), elokuva- ja musiikkitähtiä (mm. Marilyn Monroe), rakastavaisia, perhekuvia, nudisteja (!), katuelämää ja koiria (JA KOIRIA!).
Monia aiheitaan Erwitt käsittelee huumorin keinoin. Vaikka esillä on tosiaan myös vakavaa kuvajournalismia, niin silti näyttelyn yleissävy on hauska ja iloinen. Minua ei haitannut sekään, että kaikki hauskatkaan kuvat eivät ole mitään spontaaneja laukauksia, vaan kuten dokumenttifilmistä kävi ilmi, usein ihan astelmallisesti luotuja. Näyttelysaleissa kulkiessa tuli pyrskähdeltyä useaankin otteeseen jonkin hilpeän kuvallisen rinnastuksen edessä.
Salon taidemuseo Veturitalli on tosiaan profiloitunut hienojen valokuvanäyttelyiden järjestäjäksi - onhan siellä viime vuosina nähty kotimaisten huippujejn lisäksi sellaisia nimiä kuin Nick Brandt, Jim Brandenburg ja Steve McCurry.
