Historialliset romaanit ovat syystä tai toisesta suosikkejani. Tai ei kai se yllättävää ole, kun ottaa huomioon, että haaveilin historian opiskelusta yliopistolla - en vain uskaltanut, kun en osannut kuvitella, mitä töitä sillä tutkinnolla saisi :). No, tässä kvartaalissa seikkailin kirjojen mukana useilla vuosisadoilla.
1600-luvun Lyypekki on mainio lähtökohta romaanille. Kun päähenkilönä on vielä kaksi topakkaa naisihmistä, joita elämä nakkelee omituisilla tavoilla, viihtyminen on taattu. Kirja oli siis Ulla Raskin Seitsemän tornin varjossa, joka on Kylmä meri -sarjan toinen osa. 1600-luvulle osui myös Joel Haahtelan pienoisromaani vanhenevasta hollantilaisesta taidemaalarista, Sielunpiirtäjän ilta. Minuun kyllä vetosi naiselämän konkretia paremmin...
Dekkarin lukija en oikeastaan ole, mutta puetaanpa dekkari historialliseen asuun, niin jopa kiinnostaa! Tässä kvartaalissa luin siis Helena Steenin 1920-luvun Lontooseen sijoittuvan dekkarin Aviomiehen salaisuus. Hauska, vähän erilainen tarina, jossa suomalainen nainen joututu pulaan, kun tuore aviomies murhataan häämatkan aikana Lontoossa. 1800-luvun lopun Tukholmaan taas sijoittui Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi -kirja. Voin kuvitella, että tukholmalaisille kirja antaa paljon tietoa kaupungin historiasta, näin suomalaista tiedon määrä jopa puudutti vähän välillä. Sikiönlähdetykseen liittyvä rikostarina oli kuitenkin ihan mielenkiintoinen.
Elokuvissa kävi taas niin, että koko talvena ei tullut oikein mitään kiinnostavaa, ja sitten yhtenä viikkona kaupungin kahdessa elokuvateatterissa pyöri neljä (!) kiinnostavaa elokuvaa. Niistä ehdin nähdä Borglin The Drama -elokuvan, joka tosiaan sai pohtimaan, että millaisen teon voisi antaa anteeksi tulevalle puolisolle, ja missä kohti menisi se raja, että häät pitäisi perua... Toinen samalla viikolla näkemäni elokuva oli avaruusseikkailu Operaatio Ave Maria, joka oli aika pitkä ja tuntuikin pitkältä loppuviikon väsymyksessä. Mutta ihan ok sekin oli. Pisteet kumminkin The Dramalle.
