Juuri osuvasti Pyhäinpäivänä vieraili Pielaveden kirkossa pirkanmaalaisista kuoroista koottu Projektikuoro Kosketus esittämässä Mozartin Requiemin (KV 626).
Wikipediaa lainaten: "Sielunmessu tai requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Sen alkuperäinen nimi on lat. Missa pro Defunctis eli messu kuolleiden puolesta, mutta se tunnetaan yleisesti myös palveluksen tekstin ensimmäisellä sanalla requiem eli 'lepo' ". Sielunmessuja on toki monilla säveltäjillä (Kosketus-kuorokin on ymmärtääkseni jo aiemmin kiertänyt esittämässä Gabriel Faurén sielunmessua), mutta kyllä kai tämä Mozartin messu on se klassisista klassisin. Teos on kirjoitettu neljälle solistille (sopraano, altto, tenori, basso), kuorolle ja orkesterille - Pielavedellä orkesterin korvasi urkusäestys.
Mozartin Requiemiin liittyy runsaasti huhuja ja tarinoita. Varmaa kuitenkin on, että aikoinaan tilaaja oli tuntematon (sittemmin on kyllä selvinnyt että sielunmessun tilasi eräs kreivi vaimonsa kuolinpäiväksi). Tämä jäi siis Mozartin viimeiseksi sävellykseksi ja kesken sävellystyön kuolema yllätti säveltäjän (1791). Milos Formanin elokuvassa annetaan ymmärtää, että Mozart ahdistuneena koki säveltävänsä omaa kuolinmessuaan, mikä sitten joudutti hänen loppuaan, mutta se lienee sitä tarinaosuutta... Keskeneräisen sielunmessun täydensi pääasiassa Franz Xaver Süssmayr Mozartin kuoleman jälkeen.
Kesällä edesmennyttä omaista oli hyvä muistaa Pielaveden kirkkokonsertissa. Sielunmessu oli komeaa kuultavaa. Etenkin Dies irae -osan Confutatis ja se tunnetuista tunnetuin osa Lacrimosa. Mozartin muistoksi tässä pätkä Formanin elokuvasta, jossa kuolemankuvauksen taustalla soi Lacrimosa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti