sunnuntai 18. elokuuta 2024

Louhisaaressa

Luvassa oli sateisempi kesäpäivä, joten päätimme siirtyä rannikkolle, jossa yleensä sataa vähemmän. Suunnaksi siis Askainen ja Louhisaari.

Netissä on hyvät Kansallismuseon ylläpitämät sivut, josta kiinnostunut löytää paljon tietoa Louhisaaresta ja sen omistajasuvuista (siis mm. Fleming- ja Mannerheim-suvuista). Me emme osallistuneet millekään opastetulle kierrokselle (vaikka välillä teki mieli lyöttäytyä sen opastetun marttaporukan jatkeeksi, joka tiloissa kierteli samaan aikaan...). Toki kuuntelimme tasatunnein linnan pihalla annetun lyhyen opastuksen. Paljon tuli tietoa siinäkin.

Louhisaari on Suomessa hyvin harvinainen barokkiarkkitehtuuria edustava linna. Linna on sisustettu eri aikakausien tyyliin: 1. ja 3. kerros on sisustettu 1600-luvun asuun ja 2 kerros eli asuinkerros on sisustettu 1700-1800-lukujen tyyliin. Ensimmäisessä kerroksessa on arkisia oleskelutiloja sekä talous- ja varastotiloja. Toinen kerros on ollut herrasväen varsinainen asuinkerros ja kolmas kerros taas juhlakerros. Löytyy tiloja aikansa suurimmasta juhlasalista ruokakomeroon.


Tiloissa oli hienoja yksityiskohtia, kattomaalauksia, kaakeliuuneja, kiinteitä kaappeja, kalusteita jne. Portaikko kattomaalauksineen oli erityisen hieno ja palvelusväen kapea portaikkoa hauska kontrasti herrasväen portaikolle. Lähes pari tuntia hurahti huomaamatta tiloja kierrellessä. 




Linnan kahvilassa nautitun maukkaan seisovan pöydän lounaan jälkeen jaksettiin vielä tutustua puutarhaan. Vuonna 2016 Louhisaareen on perustettu Pehr Kalmin oppien mukainen hyötypuutarha. Tämä puutarha on sijoitettu lähes samalle paikalle kuin missä kartanon oma hyötypuutarha on aikoinaan sijainnut. Kreivitär Vendla Sofia Mannerheimin aikana on luultavasti istutettu kirkolle johtava puukuja ja kartanon ympärille muodostettu ns. englantilainen maisemapuisto. Rannassa oleva puistopaviljonki rakennettiin 1825, alunperin se toimi kylpylärakennuksena. Nyt ranta on karannut jo kauas!




Louhisaari oli oikein hyvä kesäpäivän retkikohde. Ja toden totta, sadepilvet pysyivät mantereen puolella pitkälle iltapäivään ja vasta juuri lähtiessä ensimmäiset sadepisarat alkoivat putoilla. Matkan varrella näimme, että sisämaassa oli satanut ihan reippaasti jo aiemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti