Nyt on kyllä tunnustettava, että tässä kvartaalissa on ollut kaikenlaista muuta työn alla, niin että lukeminen ja elokuvissa käyminen on jäänyt aika vähiin. Vähäisin syy lukemattomuuteen ei ole se, että Kuninkuusravi-viikonlopulta jäi päällle joku ihmeellinen ravi-innostus, joka on johtanut siihen että melko paljon aikaa kuluu Hevosurheilu-lehden lukemiseen (!), toto-tv:n seuraamiseen (!!) ja pienten totoveikkausten tekemiseen (!!!). Kummallista...
Niistä vähistäkään kirjoista, jotka olen lukenut, en ole jaksanut oikein innostua. Esiin voisi nostaa juuri Nobel-palkinnon saaneen Annie Ernauxin Isästä ; Äidistä -kirjan, joka on vähän surullinen tarina tytöstä, jonka yliopisto-opinnot ja elämänpiiri Pariisissa vieraannuttaa juuristaan ja perheestään. Enemmän kuitenkin pidin Ernauxin 2021 ilmestyneestä muistelmateoksesta Vuodet. Kerrankin muuten Nobel-kirjailija, jota olen lukenut!
Toinen mieleenjäänyt kirja on Bonnie Garmusin 50-60 -luvun Yhdysvaltojen tiede-ja televisiomaailman sijoittuva Kaikki on kemiaa -romaani. Helposti lähestyttävää tekstiä (no, ei nyt ihan chick-litiä), mutta painavaa asiaa naisen asemasta työelämässä ja odotuksista, joita naisiin kohdistuu. Kirjan päähenkilö, Elizabeth Zott, on kemistin uraansa aloitteleva älykäs tiedenainen. Naisen uran tiellä on kuitenkin paljon esteitä...
Elokuvatilanne on ollut katastrofaalinen - jostakin syystä kotipaikkakunnan kaksi elokuvateatteria ovat alkaneet pyörittää aivan identtistä ohjelmistoa. Tahtoo sanoa takuuvarmoja, enimmäkseen kotimaisia elokuvia. Tämän kvartaalin kiinnostavin elokuva, espanjalainen Hyvä pomo -elokuva pitkin jo lähteä katsomaan Karkkilaan. Javier Bardem oli aivan loistava roolissan ja elokuva antoi ajattelemisen aihetta.
Toivotaan, että syksyn pimenevät illat (ja harvenevat ravit...) palauttavat kulttuuriharrastukset kunniaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti