Viimein toteutui monivuotinen haaveni käydä Arboretum Mustilassa Elimäellä. Vietimme siellä yhden kesäisen päivän parhaaseen alppiruusujen kukinta-aikaan. Päivä oli varsin helteinen, mutta metsän siimeksessä oli mukavan suojaisaa.
Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. Mustila tunnetaan erityisesti rikaslajisista havupuumetsiköistään sekä kesäkuussa kukkivista alppiruusuista ja atsaleoista. Arboretumin perusti A. F. Tigerstedt Mustilan kartanon länsipuolella sijaitsevalle Kotikunnaan mäelle. Istutuksia tehtiin jo vuonna 1902 eli vanha, perintenen paikka on tosiaan kyseessä. Arborteumin 120 hehtaarin alueelle mahtuu monenlaista: alppiruusulaakso, atsalearinne, tammimetsä, hemlokkimetsä, tuijarinne ja -laakso jne. jne. Alueelle on tehty eri pituisia kävelyreittejä. Alueelta löytyy mukavasti myös palveluja: useampi kahvittelu/ruokailupaikka, taimimyymälöitä ja viinitupakin (!).
Tänä kesänä alppiruusujen ja atsaleojen kukinta oli varmaan hillittömän nopeaa helteisessä säässä. Helle voimisti myös tuoksuja, atsaleoista monet ovat vahvatuoksuisia. Atsaleojen väritkin ovat eksoottisia. Näitä oli ihana katsella puistossa, mutta omaan puutarhaani ne ovat hieman liian eksoottisia...
Alppiruusuja minulla sen sijaan on omassa puutarhassanikin, mutta ne eivät ole voimakkaan värisiä esim. punaisia, liloja tai pinkkejä. Minun alppiruusuni ovat hennon vaaleanpunertavia ja muuttuvat ajan myötä valkoisiksi. Mustilassa tuli vastaan myös oman Mikkelini lajikumppani, jonka totesin siellä olevan huolestuttavan korkea ja harva kasvutavaltaan - toivottavasti oma, vasta nuori Mikkelini pysyy tuuheampana.
Puistossa oli aika ruuhkaista siinä alppiruusu/atsalea-alueella, mutta kun lähdimme vähän pidemmälle reitille, oli paljon rauhallisempaa. Polkujen varsilta löytyi viehättäviä pysähdyspaikkoja ja penkkejä.
Havupuualueilla erityisesti hemlokit olivat suloisia, koska uusi kasvu niissä oli oikein kevään vihreää ja erottui hyvin vanhemmista neulasista. Eivätkö olisikin viehättäviä tällaiset kaksiväriset havut?
Alppiruusuja voi toki ihailla muuallakin (sitten tulevina kesinä...), mekin olemme käyneet Luken Piikkön tutkimusasemalla Arboretum Yltöisessä, joka sekin oli varsin viehättävä retkikohde. Siellä oli myös perennapuutarha ja sijainti oli kivasti meren rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti