Alkuun siteeraus viime syksyn postauksestani Turun kirjamessuilta: "Tungos oli lähes sietämätön, yhtään en pysty sellaiseen normimessumeininkiin, että kuljeskellaan tiskeillä, verkostoidutaan ja minglaillaan. Mutta ei se mitään, kirjamessut toimivat introvertimmällekin ihmiselle, kun keskittyy haastatteluihin ja keskusteluihin. On aina mukavaa kuulla kun kirjailija kertoo kirjastaan."
Arvata saattaa, että tämän syksyn virtuaalikirjamessut sopivat minulle kuin nenä päähän. Onhan se tietysti vähän valjua istua kotisohvalla kuulokkeet korvilla katselmassa iPadin näyttöä. Toisaalta en koskaan ole jaksanut kirjamessumeininkiä päivää enempää, joten paljon kiinnostavaa on aina jäänyt kuulematta - tänä vuonna pystyi neljän päivän ohjelmasta poimimaan kaiken kiinnostavan, ja mikä parasta hommaa voi jatkaa vielä 8.11. asti. Lipunkin ostin ihan itse, enkä edes pidä hintaa pahana (olikohan neljän päivän lippu 17 €?). Katsoin messuohjelmaa osin suorana, osin tallenteina, välillä istuin kuin kirkossa, välillä puuhasin ohessa muuta, ja vieläkin on kiinnostavia tallenteita katsomatta - mikä vapaus!
Tallenteita tuijotellessa tuli mieleen, että oi jospa Yle lähettäisi vaikka kerran viikossa puolen tunnin kirjallisuusohjelman - ihan vaan yksinkertaisella idealla, että käytettäisiin puolisen tuntia jonkin kirjailijan/kirja-alan toimijan haastatteluun. Katsojia luulisi löytyvän, vaellammehan messuillekin, Akateemisen Kohtaamispaikalle, Helsinki Litiin jne. Ylen aamussa lienee Aamun kirja -lähetys melko säännöllisesti, mutta kun ei suorana voi katsoa, niin ei sitä tule Areenastakaan kaivettua esille. Sitä paitsi, kymmenessä minuutissa ei ehdi kun pintaa raapaista - pitäisi varata enemmän aikaa kunnon keskustelulle! Kirjallisuus- ja kultttuuriohjelmat ovat nykyään aika huonossa hapessa televisiossa.
Muutama ihan must-juttu näiltä virtuaalimessuilta:
1) Väinö Linna on minulle todella tärkeä klassikko ja Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija olikin jo tullut luettua. Niinpä oli mukava kuunnella Hämäläisen kertovan kirjastaan. Panu Rajalan toimittaman Päivä on tehnyt kierroksensa -kirjan aion myös lukea, joten Jyrki Nummen ja Rajalan keskustelu Linnasta oli kiintoisaa kuultavaa.
2) Elisabeth Strout on ollut viime vuosien kovimpia elämyksiä, joten oli kiva nähdä hänet live-haastattelussa, vaikka Sofi Oksanen oli mielestäni vähän turhan monisanainen haastattelija ja ohjasi vähän liikaakin keskustelun kulkua.
3) Heikki Herlin kertoi Tuollapäin on highway -kirjastaan (Juha Hurme oli myös melko monisanainen haastattelija...). Koneen ruhtinas -kirja on jäänyt mieleen, ja tämäkin siis kiinnostaa.
Surffailusta jäi mieleen myös seuraavia juttuja:
1) Miika Nousiainen osaa hienosti kiteyttää asioita: "keski-ikäisen demarimiehen kirjoittama chicklit" on määritelmä, joka saa heti kiinnostumaan Pintaremontti-kirjasta!
2) En haaveile kirjailijan urasta, mutta Otavan, Teoksen ja S&S:n kustannustoimittajien keskustelut "Haluatko kirjailijaksi" ja "Käsikirjoituksesta kirjaksi" olivat kiinnostavia, kirjallisuuden loppukäyttäjänä on mukava kuulla tästäkin näkökulmasta.
3) Tommi Kinnusen haastattelussa jäin ihmettelmään, miten voidaan kirjoittaa historiallinen romaani aiheesta, jota ei ole dokumentoitu, ja josta KUKAAN, EI KUKAAN, ole suostunut puhumaan - niinpä haastattelukin oli vähän tyhjän pyörittämistä...
Kuten sanottua, vieläkin on tallenteita katsomatta eli niistä riittää huvia näin pyhäinpäiväviikonlopuksikin. Olisiko kenelläkään mitään omaa must-vinkkiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti