Yayoi Kusama: In infinity (HAM 7.10.2016-22.1.2017)

Jo alkusyksystä Tukholmasta kiiri uutisia Yayoi Kusaman näyttelystä. Hurmioitunut julkaisi blogissaan niin kiinnostavan kuvauksen, että päätin oitis käydä näyttelyn katsomassa, kunhan se Suomeen saadaan. Lauantaina klo 11 olin siis monen muun kanssa odottamassa HAMin oven takana pääsyä Kusaman In infinity -näyttelyyn. Toivorikkaasti ajattelin, että hesalaiset eivät ole aamuvirkkuja, mutta kyllähän siellä oli paljon ihmisiä heti aamusta ja poislähdön aikaan vajaan parin tunnin kuluttua oli vielä vilkkaampaa. Olin aamulla vetäissyt kaapista päälleni vaatteen sen enempää miettimättä, mutta perillä alkoi tuntua, että alitajunta oli tehnyt työtään:

Eli ei epäilystäkään, minä marimekon suurkuluttajana, pallo- ja raitapaitojen rakastajana olin näyttelyn todellista kohderyhmää :) Kusamahan on tehnyt paljon yhteistyötä myös muodinluojien kanssa ja kylläpä tuntui siltä, että Vuitton-yhteistyön lisäksi olisi ehkä kannattanut viritellä yhteistyötä myös tänne pohjolaan, Marimekkoon päin.  Jo museon portaikossa olo Marimekon pallopaidassa  oli tosi kotoisa:

Ikuinen sieluni -sarjan töistä voisi aivan hyvin tehdä myös painokankaita:

Vähän tietysti ahdistikin ajatus siitä, että taiteilija töissään kuvaa omaa aistiharhaista maailmaansa, sitä miten maailman näkee. Silti kaikki se runsaus ihastutti: että kun niitä pilkkuja tai verkkoa aletaan tehdä, niin tehdään sitten kunnolla, ihan hulluuteen asti. Jotenkin mielessään näki sen keskittyneen, meditatiivisen pilkuttamisen:

"Miks hää pittää  NIIN kovasti kurpitsoista?", kuului pikkutyttö utelevan vanhemmiltaan. Näyttelyssä oli paljon sellaista, minkä kuvittelisin olevan lasten mielikuvitusta vaivaavaa ja ruokkivaa. Esimerkiksi Äärettömyyden pelihuone - Elämän ylistys, huone, joka oli käveltävä läpi parikin kertaa henkeä pidätellen, riisipaperipallojen vaihtuvia värejä pimeydessä ihastellen. Kuin Liisana Ihmemaassa:

Lauantaina bonuksena oli mahdollisuus seurata Taideyliopiston teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen opiskelijoiden performansseja. Yayoi Kusamahan on itse ollut hyvin aktiivinen performanssien, tai kuten siihen aikaan niitä kutsuttiin, happeningien järjestäjä. Tässäpä kuvakooste muutamasta esityksestä (tässä vaiheessa oma pallopaita alkoi ahdistaa: "ei, minä EN ole osa mitään performanssia - tää paita vaan sattui päälle...):

Näyttely on esillä 22.1.2017 asti eli aikaa on. Kannattaa poiketa.