Riuttalan talomuseo Karttulassa

Synkkiä pilviä Riuttalan yllä...

Lomalla kävimme tutustumassa Karttulassa Riuttalan talomuseoon. Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö hankki viimeisen yksityisen omistajan kuoleman jälkeen Riuttalan tilasta maa-alueen ja rakennukset vuoden 1975 alussa, ja myös pääosan talon irtaimistosta. Rakennusten kunnostus ja talon saattaminen 1900-luvun alkupuolen asuun aloitettiin jo samana syksynä Museoviraston tuella. Karttulan kunnan liittyminen Kuopioon hävitti museolta yhden tukijan ja säätiö painiskelee nyt valitettavasti rahoitusvaikeuksissa. Laajan rakennuskokonaisuuden ylläpitäminen ei ole halpaa lystiä. Markkinointia ei helpota se, että museon syrjässä (yli 40 km pieniä hiekkateitä Kuopiosta katsoen). Tätähän kannattaisi esitellä vaikka ukomaalaisille, jos se olisi helpommin saavutettavissa. Vaan syrjäisyyden vuoksipa se on säilynytkin... Vanhan sanonnan mukaan taloon ei tarvittu ulkopuolelta muuta kuin "suolaa ja Jumalan sanaa".

Toivottavasti rahoitus ylläpitoon järjestyy, sillä näin ehjää ja hienoa talokokonaisuutta ei ainakaan minulle ole muualla vastaan tullut. Museoalue käsittää yli 20 erilaista rakennusta. Kokonaisuutta ei ole turmeltu millään uudisrakennuksilla, vaikka viimeinen yksityinen omistaja siis kuoli 1975. Lähes kaikki Riuttalan nykyiset rakennukset on rakennettu  Ikäheimojen suvun omistuksen aikana. Pääkartano on valmistunut vuonna 1852. Kokonaisuus on melko täydellinen:  alueelta löytyy jopa ruumisaitta. Pari rakennusta on tuotu lähialueelta purettujen tilalle, esim tuulimylly ei ole ihan se alkuperäinen, vaikka on pystytetty alkuperäiselle paikalleen. Itse ihmettelin, missä halkoja on säilytetty, kunnes luin oppaasta juuri sen rakennuksen palaneen.

Asuinrakennuksia on kaksi erillistä: päärakennus ja "Pihanpää". Päärakennus on porstuan ja parin kamarin jakama, toisessa päässä on asuintupa eli miestentupa, toisessa päässä ruokatupa eli naistentupa. Lautavuoratun ja keltamullalla maalatun Pihanpään kamareiden sileäksi veistetyt hirsiseinät on maalattu (kalkkirappauksella tms.?) ja ne on sisustettu fiinimmin.

Päärakennus ja Pihanpää

Päärakennus toiselta puolelta

Sisäkuva päärakennuksen naistentuvasta

Aikaa museolla sai kulumaan vaikka kuinka, rakennuksia kun tosiaan riitti. Myös ulkorakennuksissa oli kiinnostavaa irtaimistoa: työvälineita, koneita, astioita, vaatetavaraa - sellaistakin, jonka funktiot jäivät arvoitukseksi. Kun katsoo näitä rakennuksia, ei voi olla ihmettelemättä, miten entisillä työvälineillä on pystytty rakentamaan jotakin näin kaunista.

3-kerroksinen riihi, siihen aikaan Suomen suurin

Naapurikylältä siirretty tuulimylly, lähes käyttökuntoinen

Nuottakota veneineen

Hienoja rakennusten yksityiskohtia

Vielä pienempiä ykistyiskohtia

Rakennusten yksityiskohtien lisäksi silmään tarttui paljon "sisustuksellista" kaunista ja ihanaa:

Kukkateema

Nyt museo on auki  vain kesäisin, tänä kesänä 10.6. – 28.8.2016, pe - su kello 12.00 - 17.00. Onneksi edes sen verran, joku kesä on kai jo mennyt ihan suljettunakin. Eipä voi kuin toivoa, että jostakin ilmestyisi taikasauva, joka taikoisi Riuttalalle elinmahdollisuudet tulevillekin vuosikymmenille!

Tietoa kohteesta Museoraitilla.