Jörkkaa tapaamassa

Jörn Donner (1933–2020) oli noita multilahjakkaita ihmisiä: elokuvaohjaaja ja -tuottaja, kirjailija ja poliitikko. Ja hiljattain paljastui, että mies on myös etevä valokuvaaja. No, elokuvaaminenhan on tavallaan valokuvaamista, että ihmekös tuo...  Läpi elämänsä kuvanneelta Donnerilta jäi mittava valokuva-arkisto. Tämä selvisi vasta muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen.

Näitä valokuvia vuosilta 1951-1968 on nyt esillä Helsingissä Hakasalmen huvilassa 3.9. asti Jörn Donner - Matkalla 1951-68 -näyttelyssä. Näyttelyn kuratoinut ryhmä on päättänyt keskittyä työ- ja vapaa-ajanmatkoilla ulkomailla otettuihin kuviin. 50-60 -luvuillahan matkustaminen oli vielä aika harvinaista, mutta Donner on siis tosiaan matkustanut!  Donner matkusti jo tuolloinen reportterina ympäri maailmaa, sillä hän halusi ymmärtää ja selittää. Retkiltä syntyi lehtijuttuja ja kirjoja, esim. Berliini-raportti (1958) ja Maailmankirja (1968). Näyttelyssä on kuvia on Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta, Kaukoidästä, Yhdysvalloista ja Latinalaisesta Amerikasta. Tämä kartta oli näyttelytilassa selventämässä Donnerin matkustelun laajuutta:

Kuvat eivät ole mitään "turistivalokuvia", vaan upeita maisemia, eläviä ja kiinnostavia katunäkymiä, ihmisiä arkiaskareissaan. Osa kuvista esittää elokuvaväkeä, kameraa on siis kuljetettu mukana myös filmijuhlilla. 

Sitaatteja Donnerin ajatuksista oli esillä paikoittain, jopa lattioihin oli joissakin huoneissa heijastettu Donnerin lauseita. Jotkut komentit heijastelivat vähän mennyttä maailmaa, kuten "Älä koskaan kieltäydy ilmaisesta matkasta", jonka kerrotaan olleen ainoa neuvo, jonka Donner antoi pojalleen Rafaelille. Ilmastonmuutos saa ajattelemaan, että mikään matka ei enää ole ilmainen... Sen sijaan tämä lause puhutteli minua kovasti - tosin tällaisen maailmankansalaisfiiliksen ehkä saavuttaa vain ankaralla matkustelulla:

Oli hauska huomata, että Donnerin tapainen maailmanmatkaajakin lähettelee postikortteja, keräilee kolikoita jne. Skaala on sitten ihan toinen kuin vähemmän matkustavilla:

Näyttelytilassa pyöri "Jörn Donner kertoo Helsingistä" -elokuvasarja vuodelta 1965 (4 osaa, sarja on katsottavissa myös KAVIn Elonetissä). Sitä katsoessa tosiaan havahtui siihen, miten lähellä elokuva ja valokuva voivat olla toisiaan. Esimerkiksi sarjan 2. osa (Kaupungin kesää) oli aivan kuin kuvasarja kesäisestä Helsingistä. 

Hakasalmen huvilan kahvila ja pihapiiri olivat myös mukava elämys näyttelyn ohessa.