sunnuntai 30. elokuuta 2020

Alpo Jaakolan patsaspuistossa Loimaalla

Olen asunut Loimaalla muutaman vuoden 2000-luvun taitteessa. Enkä nytkään asu kaukana. Tänä kesänä VIHDOIN sain toteutettua suunnitelman käydä tutustumassa Loimaan tai saviseudun shamaanina tunnetun Alpo Jaakolan patsaspuistoon (Aura-Pirkkatie 84, Loimaa).

Alpo Jaakolan (1929 – 1997) taide tuo jotenkin mieleen ITE-taiteen kaikessa hurjuudessaan. Taiteilijana hän olikin lähes itseoppinut, sillä taideopinnot rajoittuivat yhteen lukukauteen Turun piirustuskoulussa. Taiteilijana hän oli monipuolinen: kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja kirjailija.

Alpo Jaakola rakenteli sukunsa maille 1953 alkaen omalaatuisen alueen useine rakennuksineen: sieltä löytyy asuinrakennus, maalaus- ja veistoateljeet, savusauna jne. Rakentamiseen on käytetty monenkirjavaa purkumateriaalia, rautakaupasta tuskin on haettu mitään. Esim. entinen ateljee, joka nyt toimii kahviona, toimi aikoinaan Loimaan ruumiinleikkaushuoneena - sen Alpo Jaakola vaihtoi tauluun. Kahvion komea vanha puupöytä kuuluu olleen leikkaushuoneen ruumispöytä. Rakennusten yksityiskohtia, koristeleikkauksia ja seinämaalauksia voisi tutkailla tunteja.





Valtatie 9:n tielinjaus vedettiin niin läheltä Jaakolan reviiriä, että liikenteen aiheuttama melu lopulta pakotti hänet muuttamaan pois patsaspuiston alueelta vuonna 1979 uuteen taiteilijakotiinsa Torkvilleen, Loimaan Torkkalan kylään. Tätä ennen hän suojeli puiston takana sijaitsevan neljän hehtaarin metsäalueen. Siellä on uudempi Jaakolan mökki, Ylätalo, jota pääsee ihailemaan ulkopuolelta. Sielläkin  kannattaa poiketa, matka ei ole pitkä. Metsämökki on kuulemma koetettu tehdä mahdollisimman äänieristetyksi, mutta 9-tien äänet kantavat ainakin nykyään kyllä pihapiiriin asti. Mutta paikka sammalmattoineen ja polkuineen oli kyllä ihana, varsinainen menninkäismetsä!


1979 jälkeen puisto oli pitkään tyhjillään, ja luonto jätti oman kädenjälkensä veistoksiin ja rakennuksiin.  Patsaspuisto on ollut avoinna yleisölle vuodesta 1992 ja seuraavana vuonna Loimaan kunta lunasti puiston ja otti vastatakseen sen hoidosta. Vuonna 2000 puistoa kunnostettiin EU-rahalla.

Nykyisin patsaspuisto on auki kesäkuun alusta elokuun loppuun. Puistoon pääsee tutustumaan kävelemällä pitkin taiteilijan luomaa ”Taiteen kivistä polkua”. Alueelta löytyy lukuisa määrä mitä erilaisimpia veistoksia. Puistosta löytyvät myös Jaakolan ja hänen puolinsonsa haudat.



Pellonvartija

Kaksoiskotka

Laura Kilpiö on työstänyt ääniteoksen TODENSANOJA toimittaja Mikael Sieversin kokoamista Alpo Jaakolan äänitteistä. Käyntimme aikana se oli kuunneltavissa Alpo Jaakolan Patsaspuistossa sekä sisä- että ulkotiloissa (ääniteosta esitettiin 15.-30.8.2020 ja vielä tulevana Jaakola-päivänä 5.9.2020.). Alpo Jaakolan äänityksistä poimittuja ajatuksia oli esillä myös teksteinä alueella.




Lisätietoa: https://www.jaakolantaide.fi/



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti