lauantai 24. marraskuuta 2018

Suomikantri 50 v.

Taas oli työpaikalla niin  kiinnostava tapahtuma, että paikalle piti vaivautua ihan vapaapäivänä. Kirjastolla juhlistettiin tänään Suomikantrin 50-vuotista taivalta.

Tilaisuuden piti olla Suonna Konosen ja Olli Nurmen Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt – retkiä suomikantriin ja sen persoonallisuuksien pariin -kirjan julkistustilaisuus, mutta kuten kirjastossa olemme turhankin usein tulleet huomaamaan, kirjan julkaisemispäivä on veteen piirretty viiva ja vain varjo häälyväinen. Kirjaa ei siis vielä(kään) nähty, kustantamo Sammakon uusin aikataululupaus on 12.12. , toivottavasti se pitää.

Mutta kiertueella olevat Suomikantrin markkinamiehet eivät antaneet kirjan puuttumisen hämätä, vaan tarinoivat kantrin historiasta ja laulelivat välillä, niin että jopa tällainen genreen vihkiytymätön ja vähän skeptisestikin suhtautuva viihtyi kaksi tuntia tosi hyvin. Soiton ja puheen yhdistelmä toimi tosi hyvin ja oikeasti tunsin oppineeni jotain itselleni vähän vieraaksi jääneestä aihepiiristä.

Mukana  olivat Arto Pajukallio (Freud Marx Engels & Jung -yhtyeestä) ja paikalliset kantrilaulajat Turkka Mali ja Atte Hipp (Malin veljekset edustavat edelleen myydyintä Suomi-kantria ja Atte on tulevaisuuden  lupauksia). Paikalla olivat myös kirjan kirjoittaja Suonna Kononen (joka vaikuttaa Huojuva lato -orkesterissa) ja valokuvaaja Olli Nurmi (joka on kuvannut kantriskeneä paljon muutenkin). Illan kapakkakonsertissa paikalla on myös Jussi Raittinen.

Pajukallio, Mali, Kononen, Nurmi ja Hipp estradilla

No mitä opin? Esimerkiksi että Kari Kuuva on Suomikantrin pioneeri. Ensimmäisenä kokonaan suomalaisin voimin syntyneenä country-kappaleena kirjan tekijät pitävät Kari Kuuvan tekemää, Jarno Sarjasen esittämää Nukkekoti-kappaletta vuodelta 1968. Arto Pajukallio esitti biisin, joka olikin ihan hauska miehinen valitus naisen sisustamasta "nukkekodista", johon mies ei tahdo mahtua. Minulle jäi vähän epäselväksi millä kriteerillä tämä on se ensimmäinen kantrikappale. Jos myöhemmistä esittäjistä esim. varhais-Juice tai Kari Tapio uskallettiin lukea kantriksi, niin itse kyllä ihmettelen, että eikö esim. lähes koko Tapio Rautavaaran tuotanto ollut kantria? Suonna Konosen esittäessa Suomenhevonen-biisiään, tuli väistämättä kieleen Rautavaaran Juokse sinä humma -laulu, joka on siis vuodelta 1953...

Mutta tässäpä onkin syy joulukuussa hankkia käsiin tuo tuore opus ja laittaa käsitteet kohdilleen, että mitä se kantri sitten oikein on... Kirjassa on paljon haastatteluja ja ainakin nämä paikalla olevat kertoivat niin värikkäitä ja hauskoja tarinoita, että uskoisin kirjankin olevan varsin viihdyttävä.

Johnny Cashia nostettiin niin monessa puheenvuorossa esille, että heti kotiin tultua piti kaivaa pari mainittua biisiä esille Spotifyistä (esim. Cashin versio Nine inch nails'in Hurt-kappaleesta). Sikälikin virikkeellinen tilaisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti