Niinpä otettiin suunnaksi Somero ja Häntälän notkot. Olemme asuneet tällä seudulla jo pitkälle toista vuosikymmentä, mutta miten lienee tämä kohde jäänyt tarkistamatta, vaikka se on ihan valtakunnallisestikin tunnustettu luontokohde. Notkot ovat siis veden jääkauden jälkeen savimaahan uurtamia syviä laaksoja. Laakson pohjalla kulkee Rekijoki sivu-uomineen - tähän aikaan vuodesta lähes puromaisena. Laaksoalueella laiduntaa karjaa, joka huolehtii siitä, että luonto pysyy monimuotoisena. Häntälässä tavataan Suomen oloissa harvinaisia kasveja ja hyönteisiä.
Sää ei enteillyt hyvää, kotona sateli rapsakan sadekuuron aamulla ja tuuli kuljetteli enemmän tai vähemmän synkkiä pilviä taivaalla, mutta matkaan lähdettiin. Auton sai kivasti Häntälän kyläkeskukseen (Häntäläntie 322:een) ja siitä alkoi opastein merkitty 3 kilometrin mittainen luontopolku. Polku ei ehkä sovi huonojalkaisille ja onneksemme Häntälässä ei ollut satanut, koska märässä heinikossa olisi kyllä kastunut. Nyt sää oli oikein ihanteellinen retkisää! Noin 1,5 kilometriä kuljettiin notkon pohjalla ja takaisin tultiin hiekkatietä pitkin. Aikaa tähän matkaan saatiin menemään pari tuntia, koska siellä vaan oli niin paljon katseltavaa!
Mitään alueen kasviharvinaisuuksia emme bonganneet, me surkeat botanistit. Mutta katsottavaa riitti ihan tavallisissakin niittyleinikeissä, metsäkurjenpolvissa, ojakellukoissa, orvokeissa, apiloissa ym.:
Miten voi timoteikin näyttää aurinkoisella niityllä niin hienolta:
Mutta hienointa kaikista oli se, että osuimme paikalle, kun notkojen harvinainen perhonen, pikkuapollo, oli varmaan runsaimmillaan. Ainakin niitä lenteli koko ajan ympärillämme. Opaskylttien mukaan perhosta esiintyy Ahvenanmaan lisäksi vain täällä Häntälän notkoissa, koska toukat tarvitsevat ruuaksi kevätkiurunkannusta (jos nyt muistan ravintokasvin oikein...).
Laiduntavaan karjaan emme törmänneet matkallamme ennen kuin kylätien varressa. Olisko heillä ollut siinä sunnuntain vapaapäivä meneillään ja laaksonhoitotyöt jatkumassa vasta arjen tullen?
Lue lisää Häntälän notkoista esim. Retkipaikka-blogista.
Hienoja kuvia upeasta paikasta. Keltavuokkoja siellä kasvaa runsaasti aikaisin keväällä. Kerran olen käynyt. Timoteikuvassa oli muuten myös Puntarpäitä.
VastaaPoistaKiitos! Tuo on kyllä sellainen paikka, että siellä kannattaa varmaan vierailla eri vuodenaikoina. Kasvituntemukseni on tosiaan heikkoa, epäilen että se niittyleinikin näköinenkin saattoi olla joku muu leinikki...
VastaaPoista