Rikkaat mesenaatit ovat aina kiehtoneet minua ja pitkällinen haaveni olikin päästä tutustumaan Amos Andersonin museona toimivaan Söderlångvikin kartanoon Kemiöön. Anderson hankki kartanon omistukseensa 1927. Alunperin huomattavasti pienempää rakennusta on laajennettu sivusiivillä 1938, ja hirsirakenteinen kartano sai tuolloin myös rappauspinnan. Päärakennuksen monivuotinen peruskorjaus valmistui 2021, joten rakennus oli täydessä loistossaan kun viime heinäkuussa tuo haaveilemani vierailu viimein toteutettiin. Kaikki kartanon sisäpinnat on palautettu mahdollisimman lähelle 1940-luvun tyyliä.
 |
| Kartanoksi muuttunut hirsitalo |
 |
| Näkymä pihan suuntaan |
 |
| Autotalli karyatidi-patsaineen |
Kemiöläissyntyinen Amos Anderson (1878–1961) ponnisti vaatimattomista oloista vaurauteen. Varallisuutensa pohjan hän loi ensimmäisen maailmansodan aikaan kiinteistösijoittajana Helsingissä. Amoksesta oli moneksi: hän oli liikemies, lehtikustantaja ja taidemesenaatti. Parhaiten hänet muistetaan ehkä Hufvudstadsbladet-lehden omistajana. Hän oli kulttuurin ystävä ja erityisen kiinnostunut keskiajasta ja katolisuudesta, vanhasta kirkkoarkkitehtuurista, musiikista, kuvataiteesta sekä teatterista - ja tämä kaikki näkyi myös Söderlångvikissa.
Kartanon näyttelyissä on esillä valikoima pääasiassa suomalaista taidetta vuodesta 1900 vuoteen 1950 Föreningen Konstsamfundetin kokoelmista. Sisustus ja taidekokoelma luovat hienon, harmonisen kokonaisuuden. Aika tuntuu pysähtyvän kartanoa kiertäessä.
 |
| Kaikki hohti uutuuttaan |
 |
| Työhuone |
 |
| Alvar Cawénin maalaus sopii sanomalehden omistajan kotiin |
Kartanon esineistöön liittyy monenlaisia tarinoita. Kun Suomessa luovuttiin kuningashankkeesta, kuninkaalle jo hankitut tavarat huutokaupattiin, näistä sohvakalusto päätyi Söderlångvikiin. Autotallin seinää koristavat hienot patsaat, karyatidit, taas ovat peräisin Svenska Teaternin remontista. Vaatimaton, vanha keinutuoli kirjaston nurkassa on peräisin Amoksen lapsuudenkodista, ja muistuttaa isännän juurista.
Kokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana Paul Olssonin suunnittelema muotopuutarha. Söderlångvik on myös yksi maan suurimmista omenatarhoista. Omenatarhat ympäröivät kartanoa. Alueella on kivoja kävelyreittejä, jotka vievät meren rannalle ja omenatarhoille. Lisäksi alueella oli hyvät ravintolapalvelut, ja toki sekin tekee tästä hyvän retkikohteen.
 |
| Omenapuutarhaa |
 |
| Omenapuun juurelta |
Söderlångvikin innoittamana vierailin tänä keväänä myös Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevassa Andersonin kaupunkiasunnossa. Museo on avoinna keskiviikkoisin klo 16–20 ja lauantaisin klo 11–17, joten sinne ei poiketa ihan ex tempore. Kaupunkiasuntokin oli kiinnostava, mutta tunsin kyllä Amoksen läsnäolon selvemmin Kemiössä, jossa koti oli säilynyt alkuperäisemmässä asussa.
