Tässä iässä kiertää usein niitä samoja paikkoja, ja siksi päivityksiä uusista ilonaiheista tulee harvakseltaan - toki tutut, vanhat kohteetkin ilahduttavat, mutta eipä niistä riitä kertomista vuodesta toiseen.
Pitkästä aikaa poikkesimme viikonloppuna meille aivan uudessa kohteessa eli matka vei Teijoon. Teijon lukuisista luontoreiteistä valitsimme Matildajärven kierroksen (5,5 km) ja mukava sekä helppokulkuinen reitti se olikin. Matkan varrella osui monipuolista luontoa ja kivoja näkymiä.
Reitin varrella oli suotakin. Suolla tulee harvoin retkeityä ja suokasvitkaan eivät ole kovin tuttuja. Niinpä eräskin kasvi vaikutti meistä kovin eksoottiselta, kunnes kasveja tunteva tuttavamme kertoi kyseessä olevan aivan tavallisen suokasvin, raatteen. Hienolta se silti näytti vedestä kohotessaan.
Kierroksen jälkeen suuntasimme tietysti viereiseen Mathildedalin kylään. Sehän on aikamoinen turistikeskus nykyään. Toukokuun loppupuolen sunnuntai oli oikein hyvä vierailuaika: mitään ruuhkia ei ollut, mutta kohteet olivat jo auki ja alueella riitti paljon tutustuttavaa. Ihan aluksi menimme syömään tukevan pihviaterian Ruukin Krouviin ja sen voimistamina jaksoimme kuljeskella tutustumassa näyttelytiloihin ja puoteihin. Paljon kaunista nähtiin matkan varrella:
Ennen lähtöä poikettiin vielä kahvilla Matildankartanon leipomossa. Puutarhan puolelle levittäytyvä kahvila oli mukava tuttavuus, tänne todella kannattaa poiketa. Ympäristö on idyllinen ja tarjoomukset maittavia. Mukaan lähti juurileipää ilahduttamaan vielä seuraavaa arkiviikkoa.
Ai niin, nähtiinhän siellä tämäkin ihme: joku australialainen/uusi-seelantilainen ekspertti oli tuotu keritsemään alpakoita. Ei uskoisi kuinka laiha eläin sieltä villan alta löytyykään!
